Systeemiajattelusta apua henkilökohtaisen hyvinvoinnin tukemiseen?

Luin kirjan Thinking in Systems ja suosittelen kaikille! Kirjassa avataan systeemiajattelua monen erilaisen käytännön esimerkin kautta. Systeemiajattelu tosi lyhyesti kerrottuna on siis sitä että monimutkaisista ilmiöistä piirretään sellaisia mindmap-tyylisiä kaavioita, joissa asioille hahmotellaan syy- ja seuraussuhteita. Tällaisten kaavioiden avulla monimutkaisten asioiden kokonaisuuksia voidaan kommunikoida kätevästi muille tai nähdä itse mihin kannattaa yrittää vaikuttaa.

Yritän tässä soveltaa systeemiajattelua henkilökohtaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Pohjana on ajatus, joka tulee sekä tuosta Thinking in Systems -kirjasta mutta myös Why Zebras Don’t Get Ulcers stressikirjasta.

Tässä esimerkissä leikitään että ihmisellä on ”tankki”, jossa on energiaa, vireystilaa, tai toimintakykyä yms joku määrä, ja tankki siis voi olla tyhjä, täynnä tai jotain siltä väliltä. Se on tuossa alla:

<TANKKI>

Kun aikaa kuluu, on varmaa että tankki tasaisesti tyhjenee, koska elämässä nyt on energiaa syöviä asioita joka tapauksessa. Eli vaikka ei tekisi itse mitään, niin tankki valuu tyhjäksi jossain vaiheessa.

Sitten, on olemassa asioita, jotka erityisesti kuluttavat toimintakykyä, kuten vaikka stressi, rasitus, pelottavat tapahtumat, unenpuute, roskauutiset, yms. Monille näistä altistuu, vaikka ei erikseen hakeutuisi asioiden pariin, esim. jos töissä ilmoitetaan että ”ei tarvii sitten tulla huomenna enää töihin” tai saa vaikka pahan flunssan.

Toisaalta, on asioita, jotka tuovat toimintakykyä lisää, kuten uni, laadukas ravinto, mukavien ihmisten kanssa ajan viettäminen, itselle mielekkäiden asioiden tekeminen jne.

Voisi siis ajatella että hyvinvointi on jatkuva prosessi, jossa energisyöpöt ja energiaa tuovat asiat virtaavat, ja kaikella on vaikutusta siihen mitä tankista milloinkin löytyy.

EDIT: tässä kaavio aiheesta, rankan yksinkertaistettu. Otettu stressikirjan ideaa siitä, että myös iloiset asiat ovat kuormittavia, koska aktivoivat sympaattista hermostoa joka kuluttaa varastoja.

Aika simppeliä, eikö? Miksi sitten suurin osa kaikista henkilökohtaisista hyvinvointiprojekteista menee reisille? Yksi on ainakin se, että meillä ei ole oikeasti tietoa tuosta tankin sisällön määrästä tarpeeksi ajoissa.

Systeemiajattelussa on tähän liittyvät käsitteet ”feedback loop” eli jonkinlainen palauteketju(?) ja viive.

Tuo palautekuvio tarkoittaa että kun teemme jotain, saamme siitä palautteen. Esim. nukuin hyvin, tuntuu välittömästi hyvältä. Tai kun koen uhkaavan tilanteen, tunnen pelon välittömästi. Kun treenaan kovaa, tunnen rasituksen, yms.

Ongelma tulee siitä, että vaikka useissa tällaisissa asioissa palaute tulee välittömästi, näiden vaikutukset tuohon ”tankin” kapasiteettiin tulevat usein viiveellä. On tosi yleistä että tulee esim. treenattua harrastuksen alkuvaiheessa paljon, koska tekeminen innostaa, mutta rasitus ikäänkuin hiipien syökin energiaa enemmän kuin havaitsemme. Ehkä tieto tankin tilasta on oikeasti meiltä peitossa? Tai tiedämmekö mitkä kaikki asiat siihen juuri nyt omalta osalta vaikuttavat, tai pystymmekö hahmottamaan että edellisen kahden viikon huonot unet ja siitä johtuneet huonot syömiset vaikuttavat tämän aamun palaverin keskittymisongelmiin, vaikka juuri edellinen yö onkin mennyt hyvillä unilla?

Mitä siis voi tehdä? Mikä auttaisi siihen että paremmin hahmottaisi viiveellä tulevia vaikutuksia omaan vireystilaan?

Thinking in Systems -kirjasta lisää tästä aiheesta

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.