Työn imua Engelin kaupungissa ennen tsemppipuheruton aikakautta

Akvarelleja Engelin kaupungista oli neljäs tänä vuonna lukemani kirja. Asetin vuoden alussa eli viime viikolla tavoitteen kirjoittaa jokaisen lukemani kirjan perusteella jotain, en välttämättä tiivistelmää ”opeista” tai arvostelua juonesta vaan asioita, joita tulee mieleen. Miksi? No ihan oikeastaan nähdäkseni että syntyykö sinne päähän mitään ajatuksia näistä kirjoista, oliko niitä ollenkaan järkeä lukea vai ovatko ne vain numeroita lukuhaasteen sisällä?

Kaikella tällä on siis vain hyvin itsekkäitä tarkoituksia ja tekemisen hyöty ihmiskunnalle jää hämärän peittoon. Arkkitehti Engel pohti myös tuossa Viikilän hienossa kirjassa tekemisensä tarkoitusta todella kiinnostavasti ja monipuolisesti. Oikeastaan kirjasta tuli tosi paljon mieleen Torsti Lehtisen kirja Kierkegaardista, joka oli tiukan linjan eksistentialistifilosofi. Engel pohtii koko ajan mitä työ ja omalla kädellä piirretty viiva hänelle merkitsee, ja mitä se ehkä merkitsee muille maailman ihmisille ja eritoten piirtämänsä Helsingin asukkaille. Vai merkitseekö se yhtään mitään? Oliko koko työn tarkoitus, ja yleensä kaiken työn tarkoitus, vain paeta omaa olemassaolon mysteeriä?

Kukaan ei tiedä, paitsi tietty tänä tsemppipuheen aikana, jossa kaikki työ on jotenkin SUPERHIENOA JA INTOHIMON TÄYTTEISTÄ, vaikka kyse olisi jostain ihan perushommasta, eikä vaikka kaupungin piirtämisestä. Yleensä muutenkin työn merkityksellisyydestä puhutaan jotenkin sellaiseen sävyyn, että jos ei onnistu omasta työstään löytämään jotenkin tosi syvällistä merkityksellisyyttä, on jollain kierolla tavalla itse epäonnistunut. Toisaalta on mielestäni kyllä hienoa että yleensä koko aihetta mietitään, ja myös se että esim. ihmisten ja firmojen edustamilla ja varsinkin toteuttamilla arvoilla on merkitystä. Että kaikki työ ei oikeasti esim. vie ihmiskuntaa yhtään eteenpäin eikä kehitä kenenkään elinoloja millään tavalla, ja toisaalta on jopa haitallista työtä ja täysin epäeettisiä käytäntöjä, joihin ei ole ehkä aiemmin uskallettu puuttua.

Engel tai siis Viikilä osaa mielestäni käsitellä työtä ja oman käden jäljen näkemisen tuomaa tyydytystä tosi koskettavasti, vaikka samaan aikaan päähenkilökin kokee hyvin kouriintuntuvasti sen mitä kaikkea työlle omistautuminen osin pakosta häneltä vie, ja miten hänen koko perheensä osittain kärsii siitä.

Kirjasta lisää tuolla linkin takana, vaikka kaikkihan tämän tietävät varmaan muutenkin. Viikilän tekemisestä olen kyllä tykännyt hirveästi, varsinkin Ensyklopediasta. Tämäkin kirja oli sellainen, johon suhtauduin jotenkin tosi ennakkoluuloisesti mutta se vei mennessään. Ja vei erikoisella tavalla, koska kirja on sellainen että sitä voisi lukea vaikka vain sivun viikossa ja silti tuntuisi että homma toimii, tai sitten toimii ahmimallakin. Ja mikä oudointa, kestää varmastikin usean lukukerran, se on harvinaista. Ehkä siksi että oli samalla kevyt ja toisaalta tosi syvällinen ja iätön, ja kieli oli vain jo itsessään nautittavaa.

https://www.goodreads.com/book/show/28558652-akvarelleja-engelin-kaupungista

Tässä on muuten ollut alkuvuodesta paljon keskustelua lukuhaasteiden ja kirjojen listaamisen mielekkyydestä. Senkin pohtiminen sopii tähän samaan sarjaan, eli mitä väliä lukeeko 1, 10, 100 vai 150 kirjaa vuodessa? Onko lukukokemus arvokkaampi, jos ”siitä jää jotain mieleen” vai riittääkö että se jotenkin oli siinä lukiessa vaikuttava kokemus? Itselleni on käynyt usein niin että joku kirja kolisee todella kovaa lukiessa niin että olen pää pyörällä mutta parin viikon päästä en osaisi sanoa siitä oikein mitään. Onko sellainen kokemus sitten jotenkin huono, etten osaa listata jotain ”juonen pääkohtia” tai ”ydinväitteitä”? Mielestäni kokemus ei ole sen huonompi. En lue siksi että muistaisin kirjoja myöhemmin, vaikka ei se haittaa jos muistaisin. Ei kai muisti toimi niin muutenkaan, vaan enemmänkin assosiaatioiden kautta. Esim. voi olla että Engelin tarina unohtuu nopeasti mutta tulee mieleen joskus kun tulee mentyä senaatintorin ohi?

Kuva ei liity tapaukseen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.