Steniuksen meditaatioseminaari rauhoitti kaoottisen mielen

Osallistuin 17.6.2017 Jarkko Steniuksen järjestämään meditaatioseminaariin, joka kulki nimellä Meditation for Fighters. Tässä jutussa kokemuksia sieltä ja myös aiheen vierestä.

Tämä postaus päättää viime syksynä alkaneen teemasarjan fyysisyydestä, jonka piti alunperin olla valmis jo viime marraskuussa. Hieman venähti, johtuen minusta, ei kunnianarvoisista vieraista. Tosin, tässä on tapahtunut kaikenlaista ja aihe tulee jatkumaan vahvana edelleen tällä sivustolla, sillä siitä on paljon vielä sanomatta. Mennään kuitenkin mutkan kautta asiaan.

C-kasetin kelausääni takaisinpäin (jonnet ei muista)

Huhtikuun aikainen aamu vuonna 2002 Helsingin Mäkelänkadulla, baarin yläkerrassa sijaitsevan Helsinki Thaiboxing Clubin kehässä. Paikalla minä, Petri Martinez ja Jarkko Stenius. Ohjelmassa aamusparri. Treenasin ekoihin kisoihini, Jarkko ja Petri ties kuinka monensiinsa. He olivat kokeneita ammattilaisia, minä olin vajaa vuosi sitten treenaamisen aloittanut amatööri. Sparrit olivat minun näkökulmastani hurjia, heille kevyttä ”heittelyä”.

Kuvassa Jarkko ja Petri noihin aikoihin, Petri päällimäisenä kuvassa. Kuva Jarkko Stenius Official -FB-sivulta. Kuvaa käytetty Jarkon luvalla.

No, selvisin kovista sparreista ja pääsin ensimmäiseen otteluuni, jonka voitin. Ottelukokemus vei mennessään ja se johti totaaliseen rakastumiseen lajiin. Sain myös elää hetken voittamattomuuden tunnetta, joka tulee kun nousee kehästä (varsinkin voiton jälkeen). Alla kuva siitä tilanteesta toukokuulta 2002.

Pikakelaus vuoteen 2017 – meditaatioseminaari

Kaikenlaisia asioita tapahtui tässä välissä. Niistä voitte esim. lukea Jarkon kirjasta Nyrkkisankari, linkki tuolla postauksen lopussa. Suosittelen, hurjia tarinoita elämänmakuisesti kirjoitettuna.

17.6.2017 olen kuitenkin Barreto Helsingin kamppailusalin tatamilla ja legendaarinen ammattithainyrkkeilijä Jarkko Stenius vetää ryhmällemme meditaatioseminaaria. Anteeksi mitä? Thainyrkkeily on äärimmäisen fyysinen laji eikä sen treenaamiseen ainakaan minun aikanani kuulunut hirveästi mikään rauhoittuminen, meditaatiosta puhumattakaan.

Totta se silti on, nyt on käynnissä meditaatioseminaari, jonka nimi on Meditation for Fighters. Nimestään huolimatta ei tarvitse olla ottelija tai kamppailulajien harrastaja osallistuakseen, mikä on hyvä. Niistä jutuista, joita teemme, on hyötyä kaikille.

Jarkko ohjaa ryhmää läpi erilaisten harjoitteiden, ja samalla kertoo niiden soveltamisesta omassa elämässään ja miten niistä on ollut hänelle hyötyä. Pidän siitä miten Jarkko puhuu arjesta ja käytännöstä eikä esoteerisista chakroista tai voimaeläimistä. Jarkko ei myöskään väitä että kaikkien elämään nämä asiat vaikuttavat samalla tavalla, mikä tietty olisi mahdotonta mutta kyllä sellaisiakin tarinoita wellness-maailmaan mahtuu.

Sekin oli plussaa että tavoitearkea ei maalattu sellaiseksi että leijutaan vain ihanasti laventelintuoksuisessa Instagram-maisemassa, vaan pysyteltiin hyvin pitkälle raadollisissakin elämän tosiasioissa. Elämähän ei pelkästään ”anna sitruunoita” vaan joskus kaataa rekkalastillisen mätiä sitruunoita päälle, eikä silloin ensimmäisenä ole limun tekeminen mielessä.

Mediaation idea on siis auttaa kohtaamaan arjen haasteita

Arki on kuitenkin usein tällaista: laskuja, deadlineja, väittelyitä netissä, riitelyä oikeassa elämässä, koiralla on joku vaiva, pitäisi viedä lääkäriin, ei hitto unohdin soittaa sille tyypille, missä se asiakkaan toimisto on, eksistentiaalinen kriisi vaivaa, ai olipas hauska Danzig-meemi Facebookissa, uni ei meinaa tulla, koko ajan kiireen ja sitä kautta riittämättömuuden tunne. Tällaista 24/7/365. Tiedän että pitäisi rauhoittua ja olen lukenut mindfullness-kirjojakin ja joskus tein istumameditaatiota mutta paikat tulivat kipeäksi ja jätin sen homman. Rentoudun ainoastaan hetken judotreenien jälkeen.

Ajatus koko meditaatiossa ei olekaan luoda täydellistä arkea, koska sellaista ei koskaan tule. Aina tapahtuu jotain, joku ärsyttää, joku sairastuu, tulee onnettomuuksia ja sitä myöhästyy bussista. Idea on se, että suhteellisen yksinkertaisten harjoitteiden kautta voi oppia nollaamaan jatkuvasti surraava mieli, joka johtaa rentoutumiseen, parempaan palautumiseen ja parempaan valmiuteen kohdata arjen ärsyttäviä asioita tyynemmin ja vähemmän kireänä. Tavoite on myös hahmottaa omaa kehoa paremmin ja oppia arvostamaan juuri tätä hetkeä.

Ydinasia on tietenkin harjoittelu. Jos opettelee yksinkertaisen hengitystekniikan, sitä voi harjoittelun kautta hyödyntää erilaisissa tilanteissa silloin, kun tuntuu että keho ja/tai mieli lähtee ylikierroksille. Jos opettelee kävelymeditaatiota, voi sen hidasta ja tiedostavaa fyysisyyttä hyödyntää muissa keholla tehtävissä asioissa, jotta muistaa missä itse asiassa onkaan eikä vain juokse kuin kireäilmeinen business-ihminen Kampin keskuksessa keskiviikkoaamuisin.

Olen siis tosiaan aiemminkin harjoitellut perinteistä istumameditaatiota mutta en ole oikein saanut siitä muuta irti kuin pieniä rauhoittumisen hetkiä. Tänään sovelsimme samoja hengitysrytmejä (esim. 4 sekuntia sisään, 4 sekuntia ulos) mutta yksinkertaisesti vain mukavassa asennossa, mitä se nyt kenellekin on. Nämä eivät ole monimutkaisia asioita, vaikeaa on harjoittelun tuominen arkeen.

Mitä hyötyä meditaatiosta on?

Jarkon mukaan oleellista on se että ihmisen pitää kokea että harjoittelu alkaa tuottaa tuloksia. Ei meditointi ole itseisarvo, vaan sen elämänlaatua parantavat vaikutukset. Se ei tarkoita että muuttuisi säkenöiväksi ei-koskaan-suuttuvaksi jumalolennoksi vaan esimerkiksi sitä että muistaisi ottaa muutaman rauhallisen hengityksen ja hetken rauhallisen kävelyn ennen jännittävää esiintymistä tai konfliktitilannetta tai vaikkapa nyt sitten ottelua. Ja jokaisella on tällaisia tilanteita. Tilanteet voivat mennä paremmin, ei tule hermoiltua, suututtua niin helposti, sählättyä kiireessä. Ainakaan niin usein kuin nyt.

Itselläni yksi iso asia on jatkuvan online-tekemisen (työssä, harrastuksissa ja näiden välillä) aiheuttama kaoottisuuden tunne ja FOMO-ilmiö. Eli mitäs jos nyt missaan jonkun tärkeän asian internetissä jos lasken laitteen hetkeksi pois tai vaikka jopa käyn kävelyllä ilman sitä! Sain seminaarista muutaman yksinkertaisen harjoitteen, joista jo tiedän miten tulen niitä hyödyntämään arjessa. Oleellista on se, että vie harjoitteet oman arjen kovaan ytimeen, siten että ne sopivat itselle, ei tarvitse muuttaa kepin nokkaan mietiskelemään ja hylätä kaikkea maallista.

Itselläni oli pitkästä aikaa seminaarin jälkeen todella rentoutunut ja rauhallinen olo, jollaisen yleensä saavutan vain tiukalla judotreenillä tai vastaavalla. Kokemus rohkaisee kokeilemaan lisää.

Suunnitelmani jatkoa varten: toteutan rauhoittavaa hengittelyä entistä tietoisemmin ennen koulutuksia ja esiintymisiä ja tärkeitä palavereja. Otan aamurutiiniini mukaan todella hidasta kävelyä tai hidastettua tasapainoharjoittelua, ja yritän aina välillä muistaa kokeilla hieman pelottavaa myötätuntomeditaatiota. Yritän tehdä pieniä nollaus/hidastushetkiä pitkin päivää ja varsinkin illalla ennen nukkumaanmenoa. Katsotaan puolen vuoden päästä onko vaikutuksia yleiseen hermoiluun tai unen laatuun.

Kiitos Jarkolle hyvästä seminaarista! Suosittelen testaamaan jos tulee tilaisuus, näitä tulee ilmeisesti syksyllä taas lisää. Jarkolta voi kysellä suoraan hänen FB-sivunsa kautta, sen linkki on tuolla alla.

Minä ja Jarkko vuonna 2017.

 

Nyrkkisankari -kirja:

http://like.fi/kirjat/nyrkkisankari/

Jarkon FB-sivu:

https://www.facebook.com/jsteniusofficial/?fref=ts

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Steniuksen meditaatioseminaari rauhoitti kaoottisen mielen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s