Kohtaamattomuus nykysirkuksessa ja yhteiskunnassa #iirisproject

Näin pari viikkoa sitten IIRIS -teoksen demon Cirko-keskuksessa. Kyseessä on improvisatorinen teos, jossa tutkitaan ainakin demon perusteella ihmisten keskinäistä kohtaamista ja kohtaamattomuutta. Itselleni tuli mieleen mm. tällaisia asioita: Millaista on olla esimerkiksi ryhmässä, joka toimii jatkuvasti yhdessä mutta kukaan ei oikeastaan toteuta itseään, koska ryhmän säännöt sanelevat sitä vastaan? Millaista on olla yksin yhteisön keskellä? Tai millaista on jos arki on harmaata ja ainoa innostuksen tunne tulee jostain eskapismista, kuten vaikka Netflix-sarjasta, jonka selittäminen muille ei onnistu koska kukaan muu ei ole nähnyt sitä? Tai miten paljon erilaiset sosiaaliset sopimukset rajoittavat sitä, mitä voimme toisillemme kertoa vaikka kaikille ehkä tulisi parempi olo asioiden jakamisesta? Miten vaikeaa on yleensä kommunikoida ymmärrettävästi missään muodossa?

Ai miten tällaisia mietteitä voi herätä nykysirkusta katsoessa? Niinpä, se kertoo jo jotain. Teos on nähtävillä Hämeenlinnassa 5.5. ja 6.5. Suosittelen!

Lisätietoja tuolla:
https://www.verkatehdas.fi/tapahtumat/504

http://kaikkiiiriksesta.blogspot.fi/

 

Taustaa ja sivuraiteita

Teoksen tausalla on T.S. Eliotin runo The Hollow Men, jota ei kuulemma tarvitse tuntea tai edes olla lukenut etukäteen. Ihan helpottavaa sinänsä, runo on aika monitulkintainen sekin. Se löytyy netistä (tietty) ja sen viimeiset pari lausetta omaavat ilmeisesti jonkinlaisen ennätyksen lainauksissa. Kannattaa katsoa esim. tuon Wikipedia-artikkelin kohta viittaukset musiikissa, elokuvassa yms.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Hollow_Men

Runo on monikerroksinen, ja sen tulkintaa auttamaan on tehty kattavaa analyysia ja listauksia viitteistä, joita Eliot on käyttänyt:

http://aduni.org/~heather/occs/honors/Conclusions.htm

Alla myös samalta sivustolta kohta kohdalta listaa viittauksista, joissa mm. Shakespearen Julius Caesaria ja Danten Jumalaista näytelmää sekä Pimeyden sydän -kirjaa, joka on taas pohjana Apocalypse Now -leffalle. Tuota kautta pääsee siis käsiksi aikamoiseen kulttuuripläjäykseen jos haluaa lähteä kaivamaan.

http://aduni.org/~heather/occs/honors/Poem.htm