Podcast: Viiden tähden kirjat – osa 1

Ma 20.3.2017 klo 21:15 oli livepodcast nimellä Viiden tähden kirjat. Pääset kuuntelemaan podcastia alla olevasta linkistä. 

http://mixlr.com/markosuomi/showreel/viiden-tahden-kirjat-osa-1/

Lähetyksessä mainitut kirjat Goodreads -linkkeinä alla. Nauti!

Sivistyksen käsikirja – Schwanitz:

 https://www.goodreads.com/book/show/1821280.Bildung_Alles_was_man_wissen_mu_

Perfidia – James Ellroy

https://www.goodreads.com/book/show/20262505-perfidia

Kaikki se valo jota emme näe – Doerr

https://www.goodreads.com/book/show/25115605-kaikki-se-valo-jota-emme-n-e

The Room – Hubert Shelby jr

https://www.goodreads.com/book/show/50274.The_Room

Historian loppu ja viimeinen ihminen – Fukuyama

https://www.goodreads.com/book/show/57981.The_End_of_History_and_the_Last_Man

Fight Club – Palahniuk

https://www.goodreads.com/book/show/5759.Fight_Club

Arsenin neljä elämää – Vodolazkin

https://www.goodreads.com/book/show/27839205-arsenin-nelj-el-m

Tikli – Tartt

https://www.goodreads.com/book/show/19284320-tikli

Iso Mieli – uutiskirje käyntiin – tervetuloa mukaan!

Käynnistin eilen tämän sivuston oman uutiskirjeen. Ai mikä se on? Se on suoraan uutiskirjeen tilaajien sähköpostiin aina välillä ilmestyvä kirje, jossa käsitellään samoja teemoja kuin muutenkin tällä sivustolla ja eri somekanavissa mutta rauhallisemmalla tahdilla. Ensimmäisessä on esimerkiksi kirjavinkkejä, asiaa luovuudesta, kulttuuriharrastamisen ”tehokkuudesta”, runousaamiaisesta, tanssista ja muista aiheista.

Huom! Uutiskirje ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään.

Tilaa uutiskirje täältä: http://eepurl.com/cGH91D

Tervetuloa mukaan!

Nerokasta hybridivaikuttamista kahvilassa: #runousaamiainen

Ihan tavallinen kahvila muuttui salakavalasti tilaksi pysähtyä ja kuunnella runoutta. Runousaamiainen -nimellä kulkeva konsepti on toiminut jo reilun kuukauden, ja sen syntytarinasta voit lukea esim. tuolta alla olevasti linkistä.

En ole tähän mennessä päässyt yhdenkään runokirjan kanssa siihen tilaan, jossa olin esimerkiksi eilen kun joku runoilijoista sanoi jotain niin pysäyttävää, että unohdin hetkeksi kaikki ne lukemattomat to-do -listat, joita mielessäni pyöritän. Olen jonkin verran yrittänyt tutustua runoihin itsekseni mutta tuossa tilanteessa, jossa runoilija itse lausuu niitä ja ympäristö on kuitenkin se tavallinen kahvila aamuruuhkassa, on jotain erittäin maagista.

Jos et ole vielä käynyt runousaamiais -tilaisuudessa niin suosittelen kokeilemaan. Vaarana toki on että tunnelma jää päälle eikä mikrohetkenä nautittu kulttuuri teekään ihmisestä paremmin öljyttyä suorittavaa tehokonetta vaan todellisuutta loppupäivän uusiksi miettivän haaveilijan. Voihan olla että joku yksittäinen säe saa sysättyä niin syvälliseen itsetutkiskeluun että näkee oman roolinsa yhteiskunnassa ihan päinvastaisena kuin oli lapsena unelmoinut, ja ainoaksi vaihtoehdoksi jää lopareiden ottaminen ja muuttaminen toiseen maahan. Tai sitten tulee niin hyvälle tuulelle epämääräisesti, että se säteilee myös omaan ympäristöön ja aiheuttaa firman tulokseen positiivisia vaikutuksia pitkällä tähtäimellä, joita kukaan ei osaa selittää. Ei voi tietää ennen kuin kokeilee. Kokeile siis!

Lue #AESTHETIC:sta lisää:

https://www.aesthetichashtag.com/blogi/2017-3-2-/runousaamiainen

Maailman ensimmäinen #runousaamiainen , tupa täynnä! @fathermetro lavalla

A post shared by Iso Mieli (@isomieli) on

Kirjaklubi käyntiin Instagramissa – tervetuloa mukaan!

Käynnistän muutaman hyvin toimineen kokeilun perusteella IG Livessä (suora livevideo Instagramissa) kirjaklubin, jossa käsitellään aina jotain kirjaa tai kirjoihin liittyvää teemaa. Ilmottaudu mukaan Instagramissa:

Moi! Käynnistän IG:ssä (=Instagram, suosittu kuvapalvelu) live-kirjaklubin. Jos haluat mukaan, kommentoi tuonne alle. Pingaan/tagaan sinut sitten mukaan kun seuraava lähetys on tulossa. Tervetuloa! Ai mitä ihmettä tämä käytännössä tarkoittaa? Lue alta lisää: — Iso Mieli Kirjaklubin idea — Klubi toimii IG livelähetyksessä. Käsittelyssä on aina joku kirja (tai muutama kirja) ja sana on vapaa. Alustan juttua esim. referoimalla kirjaa (jos olen lukenut sen) ja sitten kommenteissa voi käydä kätevästi keskustelua. Aiheiden rönsyily on mahdollista. Ennen kuin käynnistän liven, postaan etukäteen (viimeistään samana päivänä) kuvan, jossa kerron aiheen/kirjan sekä aikataulun, ja tagaan mukaan ilmottautuneet kuvan kommenteihin, jotta tiedätte milloin lähetys käynnistyy. Mukaan lähetyksiin saa tietty tulla ilman tagaustakin. Mitään kommentointivelvollisuutta ei ole, eli tervetuloa vaan katselemaan/kuuntelemaan jos kirja/aihe kiinnostaa. Jos haluat mukaan, kerro se kommenteissa alla niin palataan pian ensimmäisen lähetyksen merkeissä! #kirja #kirjaklubi #isomieli #lukeminen #kirjavinkki

A post shared by Iso Mieli (@isomieli) on

 

 

Tammikuun podcastit: teemoina keskittyminen, luovuus ja mieskuva

Tässä koottuna ja upotettuna tammikuun podcasteihin (oikeasti tein ne Facebook Live -videoina mutta ei takerruta siihen)

Aiheina mm. Fight Club, myrkyllinen mieskuva, Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -trilogia, Deep Work -kirja, keskittyminen ja luovuus

Podcast #4: Älä koskaan pyyhi ahdasta mieskuvaa paljain käsin

 

 

Podcast #5 : Deep Work – keskittyminen ja luovuus sälätyön maailmassa

 

c0dmpwvwgaa5abh

Mielenrauhaa jouluun ja uteliaisuutta uuteen vuoteen!

Pieni joulutauko ja -toivotus kaikille lukijoille tuossa alla. Kiitos tästä vuodesta, palataan ensi vuonna!

Onko sukelluksen jälkeen paluuta? – Dive

Olin katsomassa WHS -työryhmän Dive -esityksen 18.11.2016 Helsingin Urheilutalolla. Kyseessä oli vaikuttava, vahvatunnelmainen ja ainutlaatuinen yhdistelmä ilma-akrobatiaa köydellä sekä veden päällä että alla. Tässä aluksi subjektiivisia esityksen herättämiä ajatuksia ja sitten alla muutama sana ”tekniikasta” sekä linkkejä.

Jos muutan itseni, voinko enää ikinä palata vanhaan elämääni?

Kun katsoin hypnoottista esitystä, siitä tuli paljonkin erilaisia vertauskuvia mieleen mutta isoimpana ehkä se miten uuteen astuminen vieraannuttaa vanhasta ja paluu sinne voi olla tuskainen. Voi olla että aluksi uusi asia – oli se sitten iso elämänmuutos tai uuden taidon opettelu tai maasta muuttaminen – tuntuu vain kaukaiselta haaveelta tai joltain mitä vain muut tekevät. Jos pääsee lähemmäksi, muutos kiehtoo yhä enemmän. Reunalla ja päätöksen ollessa tässä ja nyt, alkaa tuntua pelottavalta ja pahaltakin mutta silti tekee mieli sukeltaa kohti uutta.

Uuden asian kanssa alku ei olekaan helppoa ja kivaa tai sellaista mitä unelmissa oli vaan se tulee naamalle kuin märkä rätti. Happi lähtee keuhkoista ja valtava epäusko valtaa mielen kun huomaa ettei pärjää ollenkaan, on opeteltava kaikki uudestaan, perusasioista alkaen. Kuin olisi vieraalla planeetalla täysin yksin.

Jos matka jatkuu, tuska alkaa kadota ja huomaakin osaavansa jo jotain  uutta, saa uusia taitoja ja kaikki ei olekaan haparointia vaan alkaa löytyä uusia taitoja ja selviytymiskeinoja. Jossain vaiheessa voi jo vähän nauttiakin siitä mitä on oppinut, vaikka ei itse uskonut pärjäämiseensä. Sitten alkaa tuntua upealta ja voi ottaa ilon irti. On kuin olisi kotonaan ja kaikki on jopa parempaa kuin unelmissa.

Kun palaa takaisin katsomaan sitä mistä lähti ja menee juttelemaan ”vanhan elämän” ihmisille, ei ymmärrä enää itsekään aluksi mitä on tapahtunut. Vanha maailma tuntuu rajoittavalta eikä kukaan ymmärrä omia kokemuksia. Vaikka miten yrittää selittää ja vakuuttaa että kaikki on nyt paremmin, toiset katsovat kuin friikkiä ja jopa hyljeksivät. Yhtäkkiä olo on taas tuskainen ja yksinäinen, vaikka unelmat on saavutettu.

Paluu vanhaan ei ole mahdollista mutta uudessa ei halua olla täysin yksin. Mitä tehdä? Ristiriita on valtava. Eikö unelman toteuttaminen tuonutkaan lopullista onnea kaikille? Voisiko jonkun saada mukaan kokemaan edes osa uudesta asiasta, jotta hekin ymmärtäisivät paremmin?

Pari sanaa esityksestä

Mm. edellä mainittuja asioita tuli mieleen kun katsoin hypnoottista 45min kestänyttä esitystä, jossa ei ollut vuorosanoja eikä asioita muutenkaan selitetty. Todella moni muukin tulkinta kävi mielessä, katsojana oli vapaus vain nauttia pelkästä kauniista liikkeestä, valaistuksesta ja musiikista tai miettiä niin monen eri vertauskuvan kautta kaikkea.

Liike, valaistus ja musiikki veivät ihan toisiin maailmoihin heti alusta alkaen. Parasta oli ehkä se että unohdin mitä ”genreä” olin katsomassa, eli en ajatellut köydessä tehtäviä teknisiä temppuja tai muutenkaan että olisin katsomassa sirkusta tai teatteria, rajoja rikkovaa tekemistä kaiken kaikkiaan.

Tämä kaikki oli toteutettu taitavasti ja näennäisen yksinkertaisesti ihan tavalliseen uimahalliin käyttäen videoseinää, valoja, ulvermaisen vahvatunnelmaista musiikkia ja todella taitavaa akrobatiaa. Salla Hakanpää siirtyi elementistä toiseen käsittämättömän vaivattoman näköisesti – herkästä tunnelmoinnista rajuun kamppailuun mentiin useita kertoja. Tunnelma ja tunnetilat välittyivät voimakkaasti liikkeen kautta ja kuitenkin akrobatia palveli tarinaa eikä toisinpäin.

Teksti ei tee oikeutta esitykselle, joka upposi ja upotti. Toivottavasti näytöksiä tulee vielä lisää ja jos niin onnellisesti käy niin suosittelen lämpimästi menemään katsomaan!

Lisätietoja:

http://www.cirko.fi/ohjelma/dive

http://sallahakanpaa.com/

Salla Hakanpään haastattelu tällä sivustolla

Kujerruksia -blogin arvio esityksestä

HS:n arvio Divesta

 

Kuvankaappaus videolta, kuvaaja: Teemu Liakka
Kuvankaappaus videolta, kuvaaja: Teemu Liakka